Ohjelmisto

Festivaalin pääohjelmistossa on 14 esitystä.

BILEET & OFF-OHJELMISTO

Pääohjelmisto lisäksi festivaalin ohjelmaan kuuluu kaksi iltaklubia, joiden ohjelman voit tutustua täältä. Perjantaina on Avajaisklubi ja lauantaina Ei Paskempi Ehtoo, molemmat Bar Kinossa. OFF-ohjelmistoon pääsee tutustumaan täältä.

OHJELMAKARTTA

Esitykset

Helsingin Kellariteatteri: Ensimmäisen maailman viimeiset lapset

Kun me synnyttiin, meille sanottiin, että meistä voi tulla mitä vaan. Nyt pitäisi sitten pelastaa maailma. Me ollaan nuoriso, me ollaan tulevaisuus. Voiko olla mitään ironisempaa? Millasessa maailmassa me elämme? Millasessa loput maailman ihmisistä? Entä tulevaisuudessa? Emmä tiedä. Nyt mua ainakin ahdistaa. Tarkemmin ajateltuna, ei taida edes olla meidän sukupolvea.

Ensimmäisen maailman viimeiset lapset etsii tekijöidensä sukupolvikokemusta. Se on kuva-analyysi ajastamme, eli siitä miltä tuntuu elää nyt. Se esittelee viimeisen sukupolven, joka pystyi vielä ummistamaan silmänsä globaalilta katastrofilta. Toisaalta sukupolven, jolla on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Esitys marssittaa näyttämölle, ajallemme ominaiseen tapaan, sirpaloituneita kohtauksia, 17 uuden Kellariteatterilaisen voimin.

Ilves-Teatteri: Seuraava

12 uutta Ilves-Teatterin jäsentä, 3 ohjaajaa, 1 dramaturgi, 1 sirkustaiteilija
3 tarinaa ja 1 teos

Seuraava on tilanteita, tunnelmia ja esityksiä, joista jokainen seuraa toistaan ja on seuraamus toisesta.

ESITYKSET SEURAAVAN SISÄLLÄ:

TOIVON VUOSITUHAT
Toivon vuosituhat on uuden teatterisukupolven puheenvuoro. Se on vauhdikas tekstintäyteinen näyttämöruno uudesta sukupolvesta ja sen sisällä palavasta toivon liekehdinnästä. Esitys on myös tietoinen historian, perinteiden ja entisaikojen oppien mukana kannettavista taakoista. Taakkoihin kuitenkin tartutaan leikkisällä sävyllä ja huumoria unohtamatta, intohimon palolla ja energialla!

Ohjaus ja dramaturgia: Jussi Lankoski
Pukusuunnittelu: Vilhelmiina Virkkunen

KATSOMINEN JA KATSOTTAVANA OLEMINEN
Esityksen kohtaukset perustuvat löyhiin sopimuksiin, yhdessä kirjoitettuihin teksteihin ja esiintyjien kertaluontoisiin kokeiluihin. Osa kokeiluista toistuu ja iso osa katoaa. Esityksessä on ainakin seuraavat osat

ALOITUSPUHEENVUORO
ELÄMÄN TARKOITUS
KATSOMINEN
ÄÄNI JA VALO
TOISEKSI VIIMEINEN KOHTAUS
ISO SIRKUSNUMERO

Ohjaus ja dramaturgia: Tuomas Vaahtoluoto, Sanna Uuttu & Myrsky Rönkä
Äänisuunnittelu: Petri From

UNIVERSUMI
Teatteria ja unia yhdistävät rajattomuus ja sen mahdollisuudet. Siispä me olemmekin lähteneet tekemään esitystä, jonka lähtökohtana toimii ihmisten unien näkeminen, unet.

Materiaalina olemme käyttäneet työryhmän jäsenten näkemiä unia, ja näiden unien johdattelemana ja inspiroimana, olemme antaneet teatterin ja taiteen keinoin unille oman näyttämönsä. Oman Universumin, jonne toivotamme Sinut tervetulleeksi.

Ohjaus ja esityskäsikirjoitus: Ian Hannon
Tekstit: Työryhmä
Pukusuunnittelu & maskit: Ella Snellman
Lavastus, dramaturginen apu & naamiot: Aino Johansson

KOKO SEURAAVAN TYÖRYHMÄ

OHJAUS: Ian Hannon, Jussi Lankoski, sekä Sanna Uuttu, Tuomas Vaahtoluoto ja Myrsky Rönkä
VALOSUUNNITTELU: Kristiina Huuskonen
ÄÄNISUUNNITTELU: Eero Tiilikainen, Petri From
LAVASTUS: Aino Johansson
PUKUSUUNNITTELU: Ella Snellman, Vilhelmiina Virkkunen
TUOTTAJAT: Ella Snellman, Ilona Kuusela, Meimi Taipale, Otto Nyberg ja Pietu Wikström
VALOKUVAT: Mari Kaakkola

LAVALLA:
Aino Johansson, Anna Reini, Anni Kekki, Jasir Osman, Jussi Ojansivu, Kristiina Huuskonen, Laura Faarinen, Pinja Pieski, Roderick Kabanga, Salvador Ikonen.

Joensuun ylioppilasteatteri: Tämä on vieläkin teatteri eikä edelleenkään mikään talo!

Jälleen kerran teemme parodiaa ylioppilasteatterilaisten elämästä. Saako yyteeläinen panna toista yyteeläistä? Saako yyteläinen panna muita kuin toisia yyteeläisiä? Miksi hanhipukua pitää käyttää? Voiko teatterin lisäksi olla muita harrastuksia, kavereita tai elämää? Miksi täällä on näin paljon lieksalaisia? Minkä helvetin takia me kaikki täällä ollaan? Jo perinteeksi muodostunut Joensuun ylioppilasteatterin terapianäytelmä kertoo tämän ja paljon muuta! Tai sitten ei… ehkä se kertoo jotain aivan muuta… Joka tapauksessa, Tämä on vieläkin teatteri eikä edelleenkään mikään talo! Ollaan me menty lavalle vähemmälläkin harjottelemisella.

Ohjaus: Tiina Lampén ja Samu Heikinmatti
Käsikirjoitus: Työryhmä
Tuotanto: Netta Kivimäki
Tekniikka: Tomi Lampén
Puvustus: Sanna Mylläri

Rooleissa: Jaakko Alander, Maiju Haverinen, Samu Heikinmatti, Mika Issakainen, Minna Kietäväinen, Netta Kivimäki, Unto Koskinen, Emilia Kuutti, Tiina Lampén, Tomi Lampén, Sanna Mylläri, Sunna Näkkäläjärvi, Ville Rautiainen, Anu Ruuttanen, Jarkko Sirainen, Emilia Toropainen, Timo Villanen.

Jyväskylän ylioppilasteatteri: Nimetön – eli kuinka Kuikka Koponen huijasi koko ihmiskunnan Kuopion torilta avaruuteen

Jyväskylän ylioppilasteatteri esittää: NIMETÖN eli kuinka Kuikka Koponen huijasi kokoihmiskunnan Kuopion torilta avaruuteen

Isä sulkeutuu työhuoneeseen.
Pikkuveli katsoo tähtiin.
Äiti haravoi kesän syksyksi.
Pinja odottaa menkkojen alkavan.
Ne eivät ala.
Pinja jättää lukion kesken ja lähtee soutamaan.
Järveltä löytyy hattu ja hatun alta mies.

NIMETÖN sai ensi-iltansa marraskuussa 2016. Näytelmän esiintyjät ja teknikot ovat teatterin uusia, aiemmin syksyllä valittuja jäseniä. Ohjauksesta ja käsikirjoituksesta vastaa Perttu Puranen, joka on käyttänyt ohjaustyössään arkkityyppistä lähestymistapaa Janet B. Rodgersin ja Frankie Armstrongin kehittämien harjoitusten pohjalta.

Arkkityypin käsitteen on tehnyt tunnetuksi psykologi Carl Jung, jonka mukaan arkkityypit ovat piilotajuntamme kaikille ihmisille yhteistä sisältöä, yleismaailmallisia ajatuksia, joissa menneiden sukupolvien kokemusperintö esiintyy tiivistyneessä muodossa.

Arkkityyppisen näyttelemisen lähtökohta on, että meissä kaikissa on puolia, joita emme arkielämässämme käytä, mutta jotka ovat meissä piilevinä. Tässä produktiossa käytettyjä arkkityyppejä ovat esimerkiksi eukko, viaton lapsi ja sankari.

Produktion aluksi näyttelijät tekivät kymmenen kehollis-äänellistä eläytymismatkaa kymmeneen eri hahmoon. Näiden matkojen herättämistä tunnelmista syntyi näytelmän teksti. Arkkityyppejä ei nähdä lavalla sellaisenaan, vaan ne ovat lähtökohta, jonka varaan näyttelijäntyö rakentuu.

Kuopion ylioppilasteatteri: Paskempi juttu

Lapin ylioppilasteatteri: Rakkausjuttu

Lapin ylioppilasteatterin Rakkausjuttu on Otso Kauton kiitetty näytelmä. Rakkausjuttu on kertomus teatteriseurueesta, joka näytelmällisten tarinoiden keinoin saapuu kertomaan nuorille rakkaudesta, seksistä, ehkäisystä, seksuaalisuudesta ja tietysti ”ekasta kerrasta”. Pian kuitenkin rakkaus, suloisesti janottava vanha suola ja himot vievät mennessään, eikä edes näytelmän Äänimies taida tietää miten lopussa käy. Parituntisen esityksen teemana on seksuaalivalistus, mutta tapahtumien äkkiväärät käänteet vievät tunnelman hyvin kauas niin yläasteen luokkahuoneista kuin teatterisalistakin.

Näytelmän ohjaa esikoisohjauksenaan pitkän linjan ylioppilasteatterilainen Eino Hantula.

Lappeenrannan ylioppilasteatteri ActI: FAMILY IN MY <3 4 EVER – Merkintöjä erään perheen elämästä

”- Muistatteko kun poliisi soitti iskälle Thaimaahan, että Sara on ajanut sen auton ojaan?
– Oltiin äidin kanssa ensimmäistä kertaa 18 vuoteen kahdestaan lomalla.
– No eiköhän se loma mennyt pilalle jo sillon, kun niille soitettiin lastensuojelusta, että Lennu on pitänyt bileet.
– Se oli todella noloa. Lastensuojeluilmoitus.”

Numerot vuosiluvussa vaihtuvat suuremmiksi ja elämä kuljettaa toisiin kaupunkeihin ja vieraisiin maihin, mutta joka vuosi kokoonnutaan viettämään yhteistä juhannusta perheen ja ystävien kanssa Kumpulan mökille Kainuuseen. Kumpulassa odottavat vuosi vuodelta enemmän kallistuva sauna, jalattoman Matti-nuken asuttama leikkimökki ja edellisten vuosien muistot, jotka yltävät kesiin 60 –luvun Kajaanissa. Näin toivoisi jatkuvan ikuisesti, mutta elämä ei ole kirjoitettu niin; sen rajallisuus tulee vastaan.

”-Nyt et järjestä mitään kohtausta. Vieraat on ihan just täällä.
-En mä järjestä mitään kohtausta! Koitan vaan sanoa, että nyt on kerrankin mun vuoro nukkua aitassa!
– Et pilaa tätäkin juhannusta.
– Mietipä miten käyttäydyit viime juhannuksena.”

Family in my <3 4ever on ronski draamakomedia erään perheen välisistä sattumuksista ja kuohahduksista. Se on kuvaus lapsista, jotka kasvavat aikuisiksi ja vanhemmista, jotka eivät pystykään mihin vaan. Se on tarina muistoista ja kaipuusta. Se on esitys rakkaudesta perheeseen.

Ohjaus ja käsikirjoitus: Saara Hakkarainen
Lavalla: Carita Hiltunen, Anniina Karvonen, Mirika Knuutila, Juho Leskinen, Tiia-Lotta Pekkanen, Veli-Matti Virtanen
Bändi: Tuukka Falkenberg, Eetu Hannelin, Mitja Hokkanen
Tekniikka: Santeri Vanhala

Oulun ylioppilasteatteri: Etsivä Koistinen

Etsivä Koistinen on komediallinen minisarja, jossa omintakeinen etsivä Koistinen kamppailee erikoisten rikosmysteerien parissa. Sarjan sanatonta kerrontaa siivittävät karikatyyrimäinen tyyli sekä jännitystä tukeva musiikki.

Tapahtumassa esitetään Etsivä Koistisen kaksi ensimmäistä jaksoa. Lisäksi tilaisuudessa haastatellaan sarjan tekijöitä Aleksi Lappalaista ja Ari-Matti Lappalaista. Harvinaislaatuisen tapauksesta tekee se, että haastatteluun on saatu houkuteltua myös etsivä Koistista näyttelevä boombox blues -tähti Postal Telemark, joka harvoin lupautuu esiintymään julkisesti.

Porin ylioppilasteatteri: Aava – merenrantanäytelmä

Missä aalto jatkuu
jatkuu kun se lyö rantaan
rantaan saapuu seuraava
seuraava vie jo pois
pois saapuneen

Merenranta. Merenrantaryteikkö. Merenranta-asunto.

Ulpu yrittää luoda yhteyden äitiinsä Riuttaan, joka ei halua piristyä. Maisemainsinööri Kuutti on piirtänyt unelmiensa merenrannan, mutta kaikki ei menekään suunnitelmien mukaan. Ranta, Laine ja Kauko joutuvat häädetyksi asuinryteiköstään ja etsimään oman paikkansa uudelleen. Myrsky ystävineen on huolestunut meren saastumisesta. Kaikkea seuraa Aava, jolla on sanottavaa meille kaikille.

Aava – merenrantanäytelmä on esitys ihmisistä, jotka yrittävät löytää paikkansa elämässä. Se on myös esitys merestä ja sen vaikutuksista ihmiseen. Paikoin runollinenkin teksti pohtii valintojamme, elämän jatkuvuutta ja sitä, missä ja miten kohtaamme luonnon ja toisemme.

Käsikirjoitus: Pipsa Lonka
Ohjaus: Karoliina Hursti
Musiikki: Jussi Uusitalo

Rooleissa: Mimmi Virtanen, Juha Loukkalahti, Emmi Lammi, Miika Eskelinen, Liisa Remes, Mira Järvelin, Johanna Mäkelä, Jonna Mäki, Maria Ojanen, Kalle Anttila

Tampereen ylioppilasteatteri: MAO – Jumala on kaikkialla

”Tuntuu kuin ois äidin kohdussa. On lämpö turva ja rakkaus. Kaikki järjestyy. Älä ota yhteiskunnasta paineita. Läheisyys tuntuu hyvältä. Kaikki perustuu energiaan. Kiitä ystävää. Rakasta paljon. Älä pelkää. Katso kaikkea lempeydellä. Luo tilaa omalle rauhalle. Kysy. Luota.’ ( — — ) Sitten ei muuta kuin heittäytyminen kauneuteen, unelmiin, iloon, kohtaamisiin, myötätuntoon, yhdessä olemiseen. Henkevää ja hervottoman hauskaa, hurjaa ja haurasta. Hälystä hiljaisuuteen. Maailmassa on kaikesta huolimatta paljon hyvää.”
– katsoja Ulla Vuoristo MAO-näytöksestä 22.11.2016

MAO – Jumala on kaikkialla on näyttämöllinen kuvaelma. Yhteinen matka, mielentila. Esityksessä tutkitaan tilaa ja aikaa ja mietitään miten teatterissa voisi tehdä toisin. Se on lahja yleisölle.

Turun ylioppilasteatteri: Messias

”JOKA EI OLE MEITÄ VASTAAN, ON MEIDÄN PUOLELLAMME”
Mark. 9:40

Eletään lopun aikoja. Maailmaa uhkaavat suuret katastrofit. Ihmiskunnan ainoa toivo on luvattu Messias, Ihmisen Kuva, joka tulisi syntymään ja pelastamaan maailman tuholta. Lapsi syntyy, saa nimekseen Jeesus ja kasvaa aikuiseksi, mutta kansa pettyy. Mitä tapahtuu, kun ihmisen kuva ei olekaan sellainen kuin ihmiset toivoivat? Voiko Messias pelastaa ketään, vai ehtiikö kansa tuhota pelastajansa ja maailmansa itse?

Messias on moderni, tragikoominen evankeliumi Jumalan tyttärestä ja kahdestatoista opetuslapsesta. Esitys tarjoaa vaihtoehtoisen matkan syntymästä ristille ja kysyy: mitä jos kuninkaiden kuningas olisikin ollut nainen?

Vaasan ylioppilasteatteri Ramppi: Rajantaka

Rajantaka käsittelee kuolemaa ja sen vaikutuksia eläviin. Näytelmä kertoo miehensä menettäneen Merin ja häntä ympäröivien tuttujen ja tuntemattomienkin ihmisten tarinaa, kun he kohtaavat elämänsä, tunteensa ja toisensa menetyksen jälkeen.

Mitä tapahtuu, kun ihminen kuolee? Miten käsittelemme menetystä? Mitä tapahtuu, kun meidät määritellään itsemme sijasta menetyksemme kautta? Mitä kuolema tarkoittaa? Mikä kuolemassa pelottaa?

Rajantakan tarina yltää tragediasta toivoon, huumoriin ja epäsovinnaisuuteen. Se herättää ajatuksia, yllättää ja käsittelee tärkeää aihetta rohkean persoonallisella otteella. Koko illan näytelmä yhdistelee puheteatteria pelottomaan fyysiseen teatteriin.

Ylioppilasteatteri: XL

XL – katso minua!
XL – suurempaa, kiiltävämpää ja seksikkäämpää.
XL – sitten otan siitä kuvan.
XL on kokonaistaideteos vapauden illuusiosta.
Mitä sinä teet kun kukaan ei katso?

Ohjaus: Sirpa Riuttala

Tekstit: Anna Estola, Sirpa Riuttala
Apulaisohjaaja: Ida Martela
Ohjaajan assistentti: Saku Nurmiranta
Lavastus: Niko Hallikainen
Puvustus: Vita Edvards
Puvustusassistentti: Noora Hietanen
Valosuunnittelu: Titus Torniainen
Koreografiat: Ida Martela
Valokuvat: Niko Hallikainen
Grafiikat: Juha-Pekka Laurila
Tuottaja: Heidi Yli-Yrjänäinen
Sävellys: Ilmo Korhonen, Chris Helle, Joonas Vainiola, Sirpa Riuttala

Näyttämöllä: Iiris Kankkunen, Elena Kantinkoski, Reetta Koivukoski, Elisa Luukkainen, Isla Mustanoja, Ilana Palmgren, Mikael Pelto, Milka Rasimus, Hilkka Saarela, Elias Salonen, Juuso Timonen, Vilma Tuomi, Senna Vodzogbe.

Bändi: Christopher Helle, Ilmo Korhonen, Joonas Vainiola.